ESITTELY

Sveitsin pienessä maassa toimii 10 Suomi-koulua, joista suurin on Zürichin koulu. Koulumme on toiminut menestyksekkäästi jo yli 30 vuotta. Zürichin koulu perustettiin vuonna 1981, mutta varsinainen opetus aloitettiin vuoden 1982 alusta. Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana koulua pidettiin kirkkotoiminnan tiloissa, ensin evankelis-luterilaisen ja myöhemmin refermoidun kirkon tiloissa. Vasta vuonna 2004 saimme käytöömme nykyiset, ns. oikeat koulutilat, ja siirryimme Waidhalden koulun tiloihin. Koulumme oli tällöin saanut HSK (Heimatliche Sprache und Kultur) statuksen, joka oikeutti meidät mahdollisuuksien mukaan saamaan käyttöömme tilat paikalliselta koululta. Tilat löytyivät Waidhalden koulutalosta ja saimme käyttöömme 6 erilaista opetustilaa: normaaleja koululuokkia, pieniä ryhmähuoneita ja koulun kirjaston. Onneksemme koulun entinen talonmies oli Suomi-fani, joten yhteistyömme sujui loistavasti. Hänen ansiostaan saimme vielä kaksi lisätilaa, joista toisessa toimii koulumme kahvio ja toisessa kirjasto. 2015-03-25 15.17.15Kirjastosta löytyy kahdeksan kaapillista suomenkielisiä lastenkirjoja. Lisäksi on CD:tä, videoita ja tietokoneella pelattavia oppimispelejä, joita lapset voivat kirjojen lisäksi lainata kotiin. Koululuokat vierailevat joka koulukerta kirjastossa. Vanhempien voimin pyörivässä kahviossa äideillä on koulun aikana mahdollisuus vaihtaa kuulumisiaan kahvikupin ääressä. Lukuvuoden alussa jaamme kahviovuorot, 2 äitiä/kerta. Äidit leipovat tai ostavat myytävät tuotteet sekä tarjoilevat kahvit. Kahvion tuotto menee lyhentymättömänä Suomi-koulun hyväksi.

Koulumme on yli kolmenkymmenen vuoden aikana kasvanut ja kehittynyt. Noin 600 oppilasta on käynyt kouluamme. Opettajia oli alussa kaksi. Lukuvuonna 2015-2016 avattiin uusi toimipiste Zumikonin ICS koululla, jonka myötä oppilasmäärä kasvoi yli 70:en ja opettajien määrä nousi seitsemään. Koulumme on jatkanut kasvuaan, ja lukuvuonna 2017 – 2018 perustimme myös uusia ryhmiä kuten kaksikielisen (suomi/ruotsi) ryhmän ja toiminnallisuuteen ja tekemiseen painottuvat, välikeskiviikkoisin kokoontuvat toimintaryhmät.

Koulumme teema ja punainen lanka opetuksessa on monipuolinen suomen kielen käyttö. Opettajat työstävät opetuksensa omien tapojensa ja vahvuuksiensa mukaan. Pienillä koulu painottuu enemmän leikkeihin, lauluihin ja askarteluun. Koululaisluokilla mukaan tulee kultuuri, luonto ja oikeinkirjoitus. Lukuvuonna 2017-2018 olemme saaneet mukaan myös kaksikielisen suomi-ruotsi -ryhmän, jonka tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa lasten sekä suomen että ruotsin kieltä.

Koulumme perinteisiä tapahtumia ovat joulujuhla ja kevätkirkko. Uutena on mukaan tullut myös ulkoilupäivä. Jokainen luokka harjoittelee joulujuhlaan pienen ohjelmanumeron (laululeikin, näytelmän, tanssin) ja esittää sen vanhemmille. Myös opettajilla on viime vuosina ollut oma ohjelmanumeronsa. Joulupukkikin ehtii Korvatunturilta aina mukaan jakamaan vanhempien kustantaman pienen joululahjan ja vanhempien järjestämä buffee-pöytä notkuu herkkuja. Kevätkirkosta emme ole halunneet luopua, vaikka aiheesta usein keskustellaan. Mielestämme se on tärkeä suomalainen kouluperinne. Ulkoilupäivänä koulun pihalle ja jalkapallokentälle järjestään perinteisiä ulkoleikkejä ja tehtävärasteja (saappaanheitto, tervapata, hyppynarutavutus jne), joita kierretään ryhmissä. Lopuksi on koko koulun yhteinen viestikilpailu, jota vanhemmat tulevat kannustamaan.

HSK:n myötä aloimme antaa kakkosluokasta lähtien oppilaille arvosanan, joka siirretään lasten paikalliseen todistukseen. Koulumme jokainen opettaja velvoitetaan käymään kantonin järjestämä HSK-koulutus, jossa tutustutaan paikalliseen koulujärjestelmään. Opettajien tulee myös suorittaa saksankielen testi, sillä tarvittaessa heidän tulee kyetä keskustelemaan oppilaidensa paikallisten opettajien kanssa.

Vuosittain koulumme jokaisessa opetusryhmässä vierailee HSK:n lähettämä tarkastaja, joka seuraa ja arvioi opetusta ja sen tasoa. Tämä tosin aiheuttaa pientä hymyä koulumme henkilökunnassa, sillä tarkastajat eivät tietenkään ymmärrä suomea vaan istuvat “kiltisti” luokan perällä oppitunnin ajan ymmärtämättä sanaakaan.

Suomi-koulun opetuskerrat tiistai- ja keskiviikkoiltapäivisin ovat lapsille ylimääräistä koulua, joihin tullaan pitkänkin matkan takaa. Tämä kertoo meille, että perheet arvostavat Suomi-koulun tarjoamaa opetusta ja kokevat tärkeäksi kuulua Zürichin alueen ulkosuomalaiseen yhteisöön.